Tämä postaus on random

"And they don't put you into huffelepuf

if you're not cool

instead they sort you at the parking lot

after school"

- Hank Green

Tänään on vappu. Viimeiset pari tuntia minä olen istunut risti-istunnassa työtuolillani ja nauttinut Vlogbrothersien nörttihuumorilla höystetyistä videoista Youtubessa. Ne ovat oikeasti nerokkaita - käykää katsomassa muutama, jos vain millään olette siihen kykeneviä. Jonain kauniina päivänä tämäkin blogi tulee toimimaan yhtä ammattimaisella ja tasottoman tasokkaalla otteella.

Sitä kuitenkin odotellessa ajattelin taas jälleen kerran nostaa esille muutamia mieltäni tavalla tai toisella kutkuttaneita uutisia kuluneelta viikolta. Ensinnäkin, Belgia on ottanut pienen, mutta äärimmäisen rasistisen, askeleen kieltämällä burkhat ja muut kasvot peittävät huivit.  Maan parlamentin alahuoneessa puoltavia ääniä annettiin jumalattoman paljon, kun ottaa huomioon, että alahuoneen ihmisten pitäisi olla sivistyneitä ja tekojensa merkityksen ymmärtäviä ihmisiä. Ainoastaan kaksi poliitikkoa äänesti tyhjää; vastustavia ääniä ei tullut ainuttakaan.

Se on aivan ennen kaikkea surullista ja vasta sen jälkeen groteskia. On surullista huomata, kuinka sokeita ihmiset ovatkaan toisilleen. Se on kuin pelko muutosta kohtaan olisi neula, joka puhkaisee silmät pelkureiden päästä, ja nyt nuo sen terävyyden kokeneet vaeltaisivat ympäriinsä törmäillen kaikkeen ympärillään olevaan. Runollinen virke, jolla tarkoitan seuraavaa: "Mikä vittu teitä belgialaisia vaivaa?! Saatanan rasistit, kuolkaa kansallisylpeyteenne - vielä keskiajalla teidänkin isoisoisoisoisoisoisojne.äitinne kulkivat hunnutettuina."

Että tuon sanominen tuntui hyvältä.

Toisekseen, pres... pääministeri Vladimir Putin osallistui 200-kiloisen jääkarhun tutkimiseen Franz Joosefin maalla. Putin on kova. Putin on macho. Ja kyllä, Venäjä maksaa minulle tämän kertomisesta. (Oikeasti, kyseisen uutisen lukeminen a) huvitti minua suuresti b) turned me on, koska  Putin on edelleen minun hoteimmat poliitikot -listallani.)

Ja viimeiseksi minun täytyy päästä hieman ilkkumaan, sillä Matti Vanhanen tulee meidän koululle ensi viikolla. ^^  Tämän vuoksi olenkin kerännyt tähän alle kaikki Matti Vanhaseen liittyvät kommenttini tässä blogissa:

"Tuskinpa ainakaan on odotettavissa mitenkään erityisen uskottavaa presidenttikamppanjaa mieheltä, joka on viettänyt viime aikansa pyrkien tekemään presidenttiydestä lähes missinkaltaisen turhakeviran."

" Vielä lisäksi halusin sinun tuovan pornoa Matti Vanhaselle, jottei tämän enää tarvitsisi lähetellä kaksimielisiä viestejä ties keille viattomille Seiskan vakiasiakkaille"

"Ja sattuupa omistamaan [Sauli Niinistöstä puhe] täydellisen kauniin vaimonkin presidentin linnaa emännöimään. (Joka saisi kyllä luvan näkyä enemmän julkisuudessa miehensä rinnalla. Voisi Suomenkin julkisuuskuva parantua kaikkien niiden Matti Vanhasen sekoilujen jälkeen...) "

"Kyllä, Matti Vanhanen tosiaankin meni ja kihlasi pitkäaikaisen naisystävänsä, Sirkka Mertalan, kaiken sen mediakohun keskellä."

"Mutta joka kerta kun saan kuulla uutisesta, jossa yksi puoluejohtaja keikistelee verkkosukkahousuissa ja - ties kenen - ministerin ex-heila vuodattaa lehdessä tuntemuksiaan, tulen yhä enemmän ja enemmän vakuuttuneeksi, ettei polittiikka loppujen lopuksi ole minun juttuni."

"Tuskin teistä kukaan voi edes kuvitella kuinka paljon minä vihaan Seiskaa.
...Tai erästä nimeltä mainitsematonta naista, joka keksi yhtäkkiä lypsää rahaa Matti Vanhasen kustannuksella.
"

Se, rakastanko vai vihaanko minä kyseistä poliitikkoa, riippuu pitkälti silloisesta mielialastani. Toivon mukaan tuleva tiistai tulee olemaan niitä positiivisempia päiviä.

Randomia

Minä sain toissapäivänä koulussa kuulla kirjoittavani blogia pornosta ja politiikasta. Mä aloin siinä miettimään, että politiikasta ehkä mutta en pornosta - sitä minä en ole kirjoittanut melkein vuoteen. Tuli muutenkin luettua noita vanhempia kirjoituksia vain huomatakseni, että vielä puoli vuotta sitten näiden julkaisujen taso oli huomattavan paljon korkeampi. Ne viestit olivat jotenkin paljon iloisempia, syvällisempiä tai muuten vain hupaisia. Nää nykyiset taas, en mä osaa enää edes kirjoittaa kieliopillisesti oikein.

Mutta tästä piti tulla iloinen viesti, ei tuollaista säälittävää itsesyyttelyä. Ihan aluksi mä haluaisin kiittää (Jutta Urpilaisen sanoin) teidän kommenttejanne, ne auttoivat. (: Mä olen pahoillani siitä viestistä, mulla oli sinä iltana aivan uskomattoman paha olo, enkä mä todellakaan tiennyt miten enää jatkaa. Tällä hetkellä mä kuitenkin olen taas päässyt itseni herraksi - ainakin niin hyvin kuin vain tällä hetkellä voin.

Eilen oli ihana ilta. ^^ Hengailtiin kaverin kanssa paikallisen seurakunnan nuorisotalolla ja kiisteltiin isommalla porukalla politiikasta. Se oli sellaista keskustelua, jota voi syntyä vain nuorien ja ylimielisten suussa; kommunisti- ja natsikortit lenteli ja lopulta Applea verrattiin jättimäiseen itsetyydytysvälineeseen. Ihan heti ei uskoisi, että keskustelu lähti kunnan yhdistämisestä naapurikaupunkiin. ;)

Minä elän vieläkin

 "We've got to hold on to what we've got

'cause it doesn't make a difference

if we make it or not" 

- Bon Jovi

Mä olen täällä - ja elossa. Ja lisäksi mä voin hyvin, oikeasti. Mä en ole kirjoittanut tänne pitkään aikaan ja olen siitä oikeasti pahoillani, mutta se nyt vaan on mennyt kuten se on mennyt. Nää viimeiset pari kuukautta eivät todellakaan ole olleet mun parhaimpiani, mutta ainakin tällä hetkellä kaikki tuntuu menevän ihan hyvin. Mä olen alkanut jopa nauttia politiikasta pitkästä aikaa. Pari kuukautta sitten mä lakkasin lukemasta lehtiä, koska mitä ikinä tapahtuikaan, se ei tuntunut koskettavan minua. Nyt on siis hirvittävästi kiinni otettavaa, joten eiköhän aloiteta:

1. Barack Obaman terveydenhuoltouudistus meni läpi. Tämähän on luonnollisesti aivan pöyristyttävää, sillä Yhdysvallat kykenevät nyt anastamaan ihmisiltä heidän vapaan oikeutensa kuolla yksin ja ilman hoitoa jossain rotankolossa. Jumalan kiitos, muutamat ihmiset, jotka todella välittävät, ovat jo ehtineet haastaa aloitteen oikeuteen. Heidän lääkkeitäänhän ei mikään parlamentti ala makselemaan - esimerkillistä toimintaa.

2.  Niinistö on kova jätkä. Näin hehkutti eräs nimeltä mainitsematon iltapäivälehti otsikoissaan. Millä tavalla Niinistö sitten on ihan saatanan kova tyyppi, sitä minä en tiedä. Toisaalta eihän minun tarvitsekaan, sillä kansalaisena minun osani on maksaa kiltisti veroja (mitä en tee kuin ruokaostoksilla, sillä olen onnistuneesti kesätyötön) ja olla hiljaa sillä välin kun kovat jätkät leikkii hiekkalaatikolla. Tääkin on luonnollisesti hyvä juttu, koska ainakaan mun ei nyt tarvitse miettiä ketä äänestän seuraavissa presidentin vaaleissa. (Koska minä voin.)

3. Kaikkea muuta kivaa. Esimerkiksi kansanedustaja Tiura aiheutti kohun jotenkin jossakin ja jostakin. Rehellisesti sanottuna, ilman tätä kohua mä tuskin olisin koskaan kuullutkaan arvoisasta kansainedustaja Tiurasta. Se, että kyseinen henkilö aikoo ymmärtääkseni loikata wannabe-työläispuolueesta wannabe-porvaripuolueeseen tuskin tulee koskaan minun elämääni koskettamaan paskankaan vertaa. Näin ollen voinkin ainoastaan kysyä: who cares?

Krokotiili

Mun vartaloni on kuin kissan. Se on pieni ja jäntevä. Luita voi koskettaa ihon lävitse kevyesti painamalla, ja ne tuntuvat niin haurailta. Pelkästään tiukka puristus riittäisi vahingoittamaan niitä, sillä luita suojeleva iho on ohutta. Se on nukkapintaista ja kuin pergamenttia, sillä eikö pergamentti ennen valmistetukin eläinten nahasta.

Mun sydämeni on kuin linnun. Se hakkaa nopeammin kuin simänräpäys. Puristus puristuksen jälkeen se saa hapettuneen veren kiertämään pienessä elimistössäni. Samalla se on myös heikko sydän, ei sen pysähtymiseen paljoa tarvittaisi. Ehkä yksi isompi sähköisku riittäisi.

Mun sisälläni asuu krokotiili. Suurikokoinen gaviaali, jossa ei ole mitään pientä eikä heikkoa. Sillä on terävät hampaat ja niissä puruvoima, joka voisi puristaa suuremmankin otuksen kuoliaaksi. Se gaviaali kasvaa päivä päivältä minun ruokkiessani sitä vasten tahtoani, ja kohta - eikä siihen enää ole kauaa - se gaviaali on ihan liian iso minun vartaloni sisälle. Silloin jotain halkeaa.

Nykyaikaa...

- "Tulkaahan Rouva tänne. Tuoretta leipää olisi tarjolla. Maistakaahan toki - tässä on ruisleipää ja tässä puolestaan tämä vaaleampi versiomme."
- "Kyllähän tämä tosiaan hyvää on. Jos vaikka ottaisin tuota tummaa, kun sanovat sen olevan terveellisempääkin."
- "Olkaa hyvä, Rouva."
- "Kiitoksia, kiitoksia. Mutta olisiko teillä yhtään tuoreempaa jäljellä? Katsokaas, kun tämän päivämäärä on jo ylihuomenna, eikä meillä sitä leipää niin paljoa tule syötyä."
- "Ai tuotako päivämäärää Rouva tarkoittaa? Oivoi, ei se ole viimeinen käyttöpäivä, vaan pakkauspäivä. Leipä kyllä säilyy vielä pari viikkoa."
- "Mutta kun tuo päivä on vasta ylihuomenna..."
- "Niin, katsokaahan, Rouva, säästösyistä me olemme alkaneet pakkaamaan leipämme kymmenen päivää ennen pakkauspäivää. Tulee halvemmaksi."
- "Eihän siinä ole mitään järkeä, hyvä Herra."
- "Niin, Rouva, mutta kun on tämä lama ja kaikkea. Näettekö te tuon made in -merkinnän?"
- "Ai tämän Made in China -merkin tässä näin?"
- "Sen juuri, Rouva-rakas. Jos sallinette kuulla, ei tätä leipää ole missään Kiinassa tehty. Oi, eihän meillä ole enää sellaiseen varaa. Ihan suomalaista tämä on."
- "Mutta miksi sitten tuo merkki, Herra-hyvä?"
- "Niin, muistattehan te viime laman, oivallinen Rouva? Tokihan te sen muistatte, vaikka olittekin silloin vielä nuorempi - kahdenkymmenen ehkäpä..."
- "Nyt te imartelette, Herraseni. Kyllä te minun ikäni näette."
- "Ehkäpä. Mutta katsokaas, Rouva, viime laman aikaan me jouduimme sulkemaan täkäläiset tehtaamme ja siirtämään tuotannon Kiinaan. Vaan nyt kun tuli tämä uusi rahoituskriisi ja kaikkea, ei meillä ole enää mihinkään niin eksoottiseen varaa."
- "Tosiaan, on se polttoaineenkin hinta nykyään ihan hävyttömän korkea."
- "Siinä olette oikeassa, Rouva. Siksi me päätimmekin siirtää tuotannon takaisin tänne Suomeen ja jättää ainoastaan pakkauksen ulkomaille."
- "Mutta ette kai te, hyvä Herra, ole tätä missään Kiinassa pakanneet?"
- "Turkanen vieköön emme. Ihan tuossa tehtaan kyljessä se pakataan, vaan kun kaikki ne EU-merkinnät ja joutsenliput ovat nykyään niin kiven alla. Pitäisi täyttää papereita ja lukea pikkupränttiä..."
- "Sitä se nykyaika on."
- "Niin on, niin on. Vaan me tultiin sitten johtokunnan kanssa siihen tulokseen, että on paljon halvempaa maksaa Kiinan viranomaisille tuosta heidän merkistään ja pysyä kaukana tästä EU:sta. Ties mitä sosialismia sekin edustaa, ei minun aikanani..."
- "Ei tosiaan, Herra. Ties vaikka olisivat niitä kommuuneja. Ovathan ne ottaneet sen tähdenkin suoraan Neuvostoliitolta."
- "Sen ovat tehneet. Mutta ottakaahan tämä leipänne tästä nyt, Rouva. Tuoretta on, ei sitä ole leivottukaan vasta kuin huomenna aamulla - Bangkokissa."

Politiikasta viime aikoina

Tiedättekös, rakkaat kanssakärsijät, että minusta on tullut ehdottomasti maailman laiskoin ihminen? Kuulin tänään bussissa eduskunnan äänestäneen metsään puhemiesvaaleissa, eikä minun edes tehnyt mieli alkaa valittamaan asiasta kellekään. Mua ei kiinnostanut alkaa miettiä kuka on syyllinen, kuka idiootti ja ketä tässä pitäsi alkaa sääliä ihan ehdottomasti. (Vastaus jälkimmäiseen on tietysti Sauli Niinistö, sillä minä olen ikävystyttävän puolueellinen häntä kohtaan.) Tätäkö se lukio-opiskelu sitten teettää?

Nythän Niinistö menikin sitten pudottamaan pommin: hän ilmoitti miettivänsä eroa. Tietysti me kaikki tiedämme, ettei Niinistö eroa - sehän on selvää - mutta kyllä tässä nyt jotain skandaalinomaista on ilmassa. Hyvänen aika, meidän tuleva presidenttimme. Meidän kansamme kultaporsas, jolta katsotaan ihan kaikki vehtaaminen ja vehkaaminen lävitse, sillä hänestähän se kansan seuraava isähahmo tulee. Ihan oikeasti, välillä Arvoisa Herra Puhemies onnistuu käymään jopa minun hermoilleni, jotka sentään on öljytty sokealla ihailulla. Voisi sekin mies välillä päättää jotain.

Sirkka Mertala muuten sai itselleen huippuviran ja mukavan lihavan palkkapussin. Hyvä hänelle, sillä saa nähdä mitä Matti Vanhasesta enää tulee pääministerikauden katketessa ikävästi tuossa tulevana kesänä. Tuskinpa ainakaan on odotettavissa mitenkään erityisen uskottavaa presidenttikamppanjaa mieheltä, joka on viettänyt viime aikansa pyrkien tekemään presidenttiydestä lähes missinkaltaisen turhakeviran.

Jos jotain muuten haluaisin vielä mainita, niin Jyri Häkämies sattui pistäytymään meidän lukiollamme tuossa pari viikkoa sitten. Eka fiilis oli lähinnä, olisivat ne nyt jonkun oikean poliitikon voineet tänne lähettää, mutta kyllähän Häkämies näytti asiansa osaavan. Huolimatta siitä, että suurin osa puheesta olikin "liittykää kaikki armeijaan" -sanoman kaltaista propagandaa, sain minä kuulla jopa yllättävän paljon asioita, joista olen ollut aikaisemin aivan tietämätön. Oletteko te esimerkiksi kuulleet, että tämän päivän Suomen suurimpia uhkia ovat tietoliikennejärjestelmää kohdistetut iskut? Käytännössä joku voisi halutessaan sekoittaa koko maan liikenteen ohjauksen tai vaikka pysäyttää koko sähkönjakeluverkoston.

Ehdottomasti kuitenkin koko luennon kohokohta oli Häkämiehen kuvailu Kiinasta. Se meni näinkin mahtavasti: "Hyvin keskusjohdettu maa..." Lähes yhtä hupaisa oli erään pojan kommentti nykyisestä asepalveluksesta: "Ota kivääri ja juokse metsässä." Aijai...