Hölynpölyä

"Sulla ei oikein leikkaa", poika huomautti hieman omahyväisenä.
"Ei, ei leikkaa", tyttö myönsi posket punasta liekehtien ja käänsi katseensa pulpetilla lepääviin käsiin. Hetken kuluttua, kun poika oli jo tuhahtaen palannut omiin tehtäviinsä, tyttö nosti päänsä tehtävistä, joihin oli saanut raapustettua ainoastaan sanan sinne ja toisen tänne, ja vilkaisi vaivihkaa herra leuhkaa. Tämä näytti tyystin unohtaneen äskeisen sanojen vaihdon ja napsi vastauksia kirjaansa kuin rusinoita konsanaan. Välistä poika virnisti itsekseen ja mutisi muutaman sanan tehtäviin liittyen - itselleen, luonnollisesti. Ikkunasta loistava aurinko häikäisi tyttöä ja sai samalla vieressä istuvan pojan näyttämään kuin kullalla kehystetyltä. Kuvauksen haaveilija oli oppinut yhdestä niistä lukuisista rakkasromaaneista, joita hän suorastaan ahmi peittonsa alla iltaisin. Juuri ennen nukahtamista, jotta niiden korskeat urhot ja henkeäsalpaavat kaunottaret varmasti siirtyisivät hänen uniinsa, joissa hän viehkeästi pukeutuneena yhä uudelleen ja uudelleen kaatui ihastuksensa vahvoille käsivarsille upeasti sisustetussa kartanossaan. Tai pojan kartanossa, josta myöhemmin myös hänen kotinsa tulisi...
"Mitä hemmettiä sä toljotat?" Kysymys keskeytti unelmoinnin, ja tyttö käänsi siirsi nopeasti silmänsä takaisin pulpetilleen.
"En mä mitään... Eikun, mietin vain voisitko sä..."
"Nii?"
"No siis, tää neloskohta. Miten tää oikein menee?" tyttö takelteli hätäisesti ja toivoi, ettei poika huomaisi hänen jo vastanneen kyseiseen tehtävään. Siitä ei kuitenkaan ollut suurta pelkoa, sillä joskus ihmiset ovat yksinkertaisesti vain liian täynnä itseään kiinnittääkseen huomiota tuollaisiin pikkuseikkoihin; poika kumartui tytön kirjan puoleen aavistamatta, että hänen pitkä ja seikkaperäinen selostuksena olisi aivan yhtä hyvin voinut kaikua kuuroille korville.

- - -

Joskus tunneilla tulee suorastaan vastustamaton olo kirjoittaa totaallista hölynpölyä. ;) Ja pakkohan se periaatteessa on, kun ei ole aikaa kunnollisen juonen suunnittelemiseen ja... noh, kuka oikeasti jaksaa kuunnella opettajan selitystä siitä mitä on (x+ b)(x-b) : 5 x + b? Matematiikan syventävä on mielenkiintoista, mutta rajansa kaikella...